+358 40 709 6452 hevoskoulutus@iloteho.fi

Tarina

Aino Koivukunnas

  • hevoskouluttaja (eläintenkouluttaja at)
  • istuntaopettaja
  • hevosen kohtaamiskouluttaja
  • vuorovaikutusvalmentaja

Kouluttamisen keskeiset teemat ovat rentous, kuunteleva vuorovaikutus ja elämyksellisyys. Kun hevosen kanssa työskennellään, toimitaan aina hevosen ehdoilla.

Ensimmäiseltä koulutukseltaan Aino on kauppatieteiden maisteri ja suorittanut myös Johtamisen erikoisamamttitutkinnon. Aino toimii myös työyhteisövalmentajana, vuorovaikutus- ja luovuusvalmentajana, yrittäjyysvalmentajana sekä coachina. Kaikki nämä tukevat hyvin myös valmentajan työtä hevosten parissa. Ja valmentajan työ hevosten parissa tukee hyvin myös muita valmennuksia.



Ainon tarina hevoskouluttajan ammattiin

Rakastuin hevoseen, joka tuli ratsastuskoululle. Se oli suurikokoinen, 172cm ruuna, joka vei taluttajaa ja ratsastajaa kuin rukkasta ja jos mahdollista, häipyi paikalta etsimään kadotettua rauhaa. Meitä oli kolme, jotka uskalsivat hänellä ratsastaa. Olin myyty.

Meillä sujui jo ihan sen takia, että minä pidin löysät ohjat enkä kiskonut suusta. Ratsastin hänellä kahdesti viikossa ratsastuskoulussa puolen vuoden ajan kunnes solmimme kavioliiton. Se liitto mullisti elämäni. Hän oli lempeä, viisas ja huolehtivainen, mutta saanut tarpeekseen väkivallasta, pakottamisesta ja siitä, ettei tullut kuulluksi. Joten minun oli opeteltava kuuntelemaan, antamaan löysää ja samalla pitämään omat rajani.

Minun piti opetella siedättämistä asioihin, jotka häntä pelottivat. Piti opetella kertomaan, mitä minä tarkoitan sillä, että selvitäksemme yhdessä meidän tarvitsi opetella toimimaan niin, että arki sujuu, hyvinvointi lisääntyy, kaikki hoitotoimenpiteet saadaan tehdyksi ja meillä olisi jotain kivaa yhdessä tekemistä.

Lastaus oli vaikea asia. Joskus mahdoton. Vapaaehtoisesti hän ei tullut 20 metriä lähemmäksi traileria. Pakottamalla kyllä. Lastaus onnistui kun minulla oli tietty henkilö apurina, mutta aina ei voi saada juuri sitä ihmistä paikalle.

Elettiin vuotta 2003. Sain onneksi apua. Tuire Kaimio aloitti luennoimaan hevosen kouluttamisesta ja istuin eturivissä imemässä kaiken. Monella luennolla. Tuire ihmetteli, että kuka on tämä tyyppi, joka kuuntelee luennot uudestaan ja uudestaan. Luuli sen olevan tylsää. Mutta ei. Joka luennolla hoksasin lisää asioista ja tutut asiat syvenivät. Ei aina uutta vaan uudestaan. Sillä tavalla oikeasti oppii.

UUSI TYÖKALU: POSITIIVINEN VAHVISTE

Aloin opetella positiivisen vahvisteen käyttämistä. Enimmäkseen ruokapalkintoa, joskus rapsutusta, jos se on hevoselle mieleen. Olen vahingossa vahvistanut hevosessani jännittyneisyyttä, sähellystä ja tiukkaa tekemistä. Sitten olen harjoitellut läsnäoloa, keskittymistä, rauhoittumista ja havaintojen tekemistä. Olen parantanut hevosen elinolosuhteita stressin vähentämiseksi. Olen oppinut ja opettelen koko ajan lisää.

Vuonna 2004 sain lastausongelmaa kanssani ratkomaan Minna Tallbergin, jonka kanssa siedätimme traileria ja siihen menemistä hevosystävälleni. Aina välillä raavittiin päätä, Minna soitti Tuikulle, vaihtoivat ajatuksia ja taas edettiin. Opittiin paljon. Lopulta lastaus sujui. Joskin siitä tuli myös elinikäinen harjoittelu, koska trauma oli paha.

Opin lisää Tuikun valmennuksissa ja lopulta autoin myös muita. Kouluttamista oppii parhaiten kouluttamalla eri hevosyksilöitä ja jokainen kohtaaminen ja uusi asiakas on opettanut minulle jotain uutta. Tai sitten sen, että tämä toimii tälläkin.

LÄSNÄOLOA, KESKITTYMISTÄ, ELEKIELEN YMMÄRTÄMISTÄ

Olen saanut hyviä eväitä myös Nora Ehnqvistin kursseilta. Läsnäolon ja keskittymisen taitoa. Oman elekielen kehittämistä ja hevosen lukutaidon ymmärrystä. Sain paremman yhteyden hevoseeni.

ISTUNTAOPETUSTA

Katariina Alongin kursseilta olen saanut oppia hevosen kuuntelun parantamiseen ja istuntaan sekä istunnan opettamiseen. Vuonna 2017 suoritin Katariinan istuntaopettajakurssin ja siitä alkoi varsinainen sukellus istunnan maailmaan. Osasin jo säätää hevosta paljon, nyt vielä pystyn säätämään ihmistäkin. Kun molempia vähän säätää, tulee loistavaa yhteistyötä kun molemmat tulevat puolitiehen vastaan.

VALMENNUKSEN LUONNE

Ratkaisen tilanteet kunkin asiakkaan luona lähtien siitä, missä vaiheessa asiakas on, mitä tavoitteita heillä on, mikä on heidän ongelmansa erityispiirre ja missä olosuhteissa asioita ratkotaan. Kokonaisuus vaikuttaa siihen, minkälaiset ratkaisut toimivat. Joskus kohtaamisissa painottuvat hevosen kouluttaminen, joskus ihmisen valmentaminen, mutta aina molemmat asiat ovat läsnä.

Mielentila (tunnetila, tunne-ehdollistuminen) on työni tärkein asia ja ensimmäinen kriteeri. Hyvin usein enimmäkseen työni on säätää ihmisiä ja hevosia pienemmälle, rennommiksi ja löytää yhdessä tekemisen ilo. Hevosilo.

Harjoittelemme asiakkaideni kanssa myös arjen sujuvuutta, näppäriä taitoja, ratkaistaan ongelmia ja siedätetään pois pelkoja. Harjoitellaan maasta käsin työskentelyä, kehitetään ratsain istuntaa, ihmisen että hevosen tasapainoa, ryhtiä, lihaskuntoa ja kestävyyttä.

Tavataan Hevosilon merkeissä!

Aino

Kuva: Hanna Pietiläinen