+358 40 709 6452 hevoskoulutus@iloteho.fi

Miten ihminen oppii

Oppimisen erilaiset tarpeet

Tarpeet oppimiselle ovat erilaiset, lähtökohdat ovat erilaiset ja tavoitteet ovat erilaiset. Tavoitteet yleensä myös muuttuvat onnistuneen oppimisprosessin seurauksena. Yhdelle riittää tieto siitä, mitä vaihtoehtoja on olemassa, siltä varalta että niille tulisi tarvetta. Toinen tarvitsee kipeästi muutosta nykyiseen tilanteeseensa. Kolmannen nykytila on sinänsä tyydyttävä, mutta kaipaa etenemistä seuraavalle tasolle.

Oppimisen monta tasoa

Oppiminenkin itsessään tarkoittaa ihmisille eri asioita. Voit opetella alustavasti asioita, tutustua hieman ja kaivata aina uutta ja säväyttävää. Voit lähteä harjoittelemaan tiedon muuttamista taidoksi harjoittelun kautta. Tällöin et etsi koko ajan uutta, vaan uudestaan. Haluat kuulla samaa tietoa eri näkökulmista, harjoitella huolellisuutta ja mestaruutta perusasioissa ja varmistaa, että sinä itse ja eläin osaa perusasiat niin hyvin, että niiden päälle on hyvä ja varma rakentaa.

Ihminen oppii kokemuksen jälkeisestä yhteisestä pohdinnasta

Aristoteles: Viisaus syntyy kokemuksen jälkeisestä pohdinnasta. Pelkkä pohdinta ei synnytä viisautta eikä vie maaliin. Pohdinta ilman kokemusta tai pohdinta ennen kokemusta ei välttämättä synnytä viisautta. Mutta ei myöskään pelkkä kokemus. Tarvitaan kokemusta, eli kosketusta elämään ja sen jälkeistä tilaisuutta viisastua, eli pohtia. Tämä tilaisuus joskus tyrmätään leimaamalle se jälkiviisaudeksi, jota ei olisi syytä harjoittaa. Päinvastoin, vasta siitä voi ylipäätään syntyä osaamista ja viisautta että oppii kokemuksista tietoisesti ja oivaltaen.

Ihminen arvioi omaa toimintaansa ja se tekee joskus kipeää

Joskus tekee kipeää, kun herää huomaamaan, että toivoisi nykytietämyksen mukaan arvioituneena toimineensa toisin menneisyydessä. Se on tunnehinnan maksamista uuden oppimisesta. Silloin joutuu mukavuusalueelta ikävyysalueelle. Se voi olla kärsimystä. Kärsimys johtuu toisinaan siitä, että meillä on usein liika herkkyys epämukaville tunteille. Psykologinen kärsimys johtuu siitä, että ihminen on kyvytön ja haluton käsittelemään epämukavia tunteita. Jos haluamme että aina on helppoa ja mukavaa, kärsimme enemmän. Jos uuden oppimisessa ja tekemisessä on vähäistäkään järkeä, se alkaa kuormittaa. Se sattuu.

Valmentajan rooli oppimisessa

Valmentajan rooli on tuoda tilanteeseen oma osaamisensa, kokemuksensa, tietonsa ja taitonsa. Valmentaja tukee sekä ihmisen että hevosen oppimista sellaisella tavalla, mikä heidän tilanteeseensa sopii. Valmentaja kannustaa, tukee ja auttaa tekemään valintoja ja muutoksia, jotka sopivat asiakkaan arvoihin.

Jokainen tilanne on ainutlaatuinen ja luottamuksen rakentaminen kaikkien tilanteessa mukana olevien kesken on kaiken perusta. Etenemisen voi aloittaa vain siitä, missä nyt on. Ei sieltä, missä on joskus ollut eikä sieltä missä ei ole koskaan ollut. Sitä mihin pääsee, ei voi etukäteen tietää.

Myös valmentaja oppii koko ajan. Jokainen kohtaaminen antaa valmentajalle joko lisää kokemusta tutusta tekemisestä tai opettaa jotain uutta. Valmentaja on myös ongelmanratkaisija, joka etsii yhdessä asiakkaan kanssa sopivimman ratkaisun ongelmaan, joka on tunnistettu. Opitaan ja viihdytään yhdessä!