+358 40 709 6452 hevoskoulutus@iloteho.fi

PELOSTA RENTOON YHDESSÄOLOON

USKOMUS, JOKA KANNATTAA MUUTTAA

Usein kuulee sanottavan, että ei saa pelätä hevosen (tai koiran) kanssa. Että se pelon tunne vaikuttaisi eläimeen sellaisella tavalla, että tilanne menee pieleen tai vaaralliseksi. Tämä on johtanut siihen, että hevosmaailmassa on alettu pelkäämään pelkäämistä. Luullaan, että hevonen tekee jotain pahaa vain sen takia, että ihmisellä on pelon tunne. Näin ei kuitenkaan ole. Pelko itsessään ei haittaa. Merkitystä on sillä, miten pelko vaikuttaa ihmisen toimintaan.

PELKO ON TÄRKEÄ TUNNE

Pelko on elämää säilyttävä tunne, jonka tehtävänä on pitää meidät ja lajimme hengissä. Jos hevonen käyttäytyy vaarallisesti, on pelkästään järkevää pelätä. Jos on tapahtunut vaarallisia asioita, ihminen oppii ettei laita itseään uudestaan vaaraan. Vaaran varoitusvalo voi kuitenkin syttyä myös turhan herkästi ja joskus varsinainen alkulähdekin on unohtunut tai sitä ei tunnista hyvin. Aina ei voi tietää onko pelko aiheellinen vai ei. Ison eläimen kanssa vammautumisen ja kuoleman riski on aito, joten hevosen kanssa pelko voi olla ihan viisastakin.

Ihmiselle sosiaalisena laumaeläimenä joukkoon kuuluminen on ollut hengissä säilymisen ehto. Vaikka tänä päivänä pysymme hengissä yksinäisinäkin, henkinen selviytymisemme kaipaa kuitenkin joukkoon kuulumista. Yleensä joukoilla on tavalla tai toisella ilmeneviä hyväksytyksi tulemisen tapoja. Ja joskus myös aktiivista painetta toimia kuten muutkin. Näistäkin asioista kumpuaa ihmiselle monenlaisia jännitystiloja ja pelkoja liittyen onnistumiseen, hyväksytyksi tulemiseen, suorittamiseen yms. asioihin.

VOIT TOIMIA HEVOSEN KANSSA PELÄTEN

Hevosen kanssa voi aivan hyvin toimia peläten. Pelko itsessään ei haittaa eläimen kanssa toimimista, kun ihminen hyväksyy oman pelkonsa, antaa pelon olla ja keskittyy tekemään niitä asioita, mitä siinä tunnetilassa pystyy tekemään. Jos pelko lamauttaa, se toki haittaa tekemistä, oppimista tai oman kehon käyttöä. Lamaannuksesta voi päästä hyvin takaisin toimintakykyyn, kun saa tehdä asioita omaan tahtiinsa hyväksyvässä ilmapiirissä. Tai voi luottaa toisen ottavan tilanteen haltuunsa tavalla, joka ei painosta asiakasta ylittämään rajojaan. Etsimme mieluummin yhdessä asiakkaan mukavuusaluetta, joka pelon hetkellä on hukassa.

Yhdessäolon tulee olla kaikille rentoa

 

AGGRESSIIVINEN KÄYTÖS AIHEUTTAA HAITTAA, EI PELKO

Toisinaan pelko piilotetaan aggressiivisen tai väkivaltaisen käytöksen alle. Silloin aggressiivisesta käytöksestä on haittaa hevossuhteelle. Kaikki ihmiset eivät pelätessään käyttäydy aggressiivisesti, mutta aggressiivisen käytöksen takana on usein jotain pelkoa. Pelko tai aggressiivinen käytös ei aina edes liity hevoseen vaan sosiaaliseen paineeseen. Esimerkiksi siihen, että sosiaalisen hyväksynnän ehtona on aggressiivinen tai kohtuuttoman kova käytös hevosta kohtaan.
Hevonen reagoi ihmisen aggressiiviseen käytökseen joskus puolustautumalla, mikä voidaan tulkita hyökkäävyydeksi. Tämä on ehkä aiheuttanut sen sekaannuksen, ettei hevosen kanssa voisi toimia peläten, kun onkin ollut kysymys siitä, että hevosen kanssa ei kannata käyttäytyä aggressiivisesti.Ajattelen niin, että jos hevosella on ollut elämässään paljon kokemuksia siitä, että aggressiivisesti käyttäytyvän ihmisen toiminnan taustalla on pelon tunnetila, hevonen on saattanut oppia yhdistämään ihmisen pelkotilan ja aggressiivisen käytöksen toisiinsa. Jos näin on käynyt, niin pelkäävä ihminen voi herättää hevosessa puolustautumisreaktion, mutta tämä on harvinaista. Tällaisessa tilenteessa voi todella näyttääkin siltä, että pelko itsessään herättää eläimessä aggressiota. Taustalla on yleensä kuitenkin hevosen kokemukset, pelko tai kipu eikä missään tapauksessa hevosen lajityypillinen käyttäytyminen.

ET TARVITSE LISÄÄ TOMERUUTTA TAI JÄMÄKKYYTTÄ

Joskus joku tomeruuteen uskova, mutta aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen ”laittaa hevosen ojennukseen” ja pahentaa hevosen pelkoa tai aiheuttaa sitä. Kun tämän jälkeen hevoseen ystävällisesti suhtautuva ihminen on hevosen kanssa tekemisissä, hevonen saattaa ollakin puolustautuva, päälle käyvä tai herkästi räjähtävä. Silloin tulkitaan, että tämä vähemmän ystävällinen ihminen ”ei pärjää, eikä ole tarpeeksi topakka”, kun oikeasti on kyse siitä, että joku muu on pahentanut hevosessa pelkoja. Ei toki tarkoituksella, mutta ymmärtämättömyyttään.

Osa hevosista alistuu tai sulkeutuu väkivaltaisen käytöksen edessä ja vaikuttavat helposti käsiteltäviltä. Tämä saattaa johtaa myös opittuun avuttomuuteen. Osa hevosista taas ei luovuta vaan taistelee vastaan. Näistä jälkimmäisistä tulee usein vaarallisia ja sellaisia tapaan työssäni. Silloin työskentely alkaa aina hevosen pelkojen siedättämisestä ja ihmisen pelon hyväksymisestä.

KENEN PUOLEEN KÄÄNTYÄ

Kaikkien näiden asioiden yhteydessä voi turvallisesti kääntyä tunnetaitoisen valmentajan puoleen. Heitä on useita tässä maassa. Tässä listassa on sellaisia valmentajia, joiden tiedän omasta kokemuksestani palvelevan hyvin asiakasta myös niissä tilanteissa, missä asiakas jännittää tai pelon tunne kuristaa kurkkua. Meidän kanssa on aivan turvallista pelätä mistä tahansa syystä. Tai ilman syytä.

Tasapainoin istunta tuo turvallisuutta ja tekee ratsastuksesta hevoselle mukavampaa

 

Löydät pelon kanssa turvallisia valmentajia tästä linkistä