Kouluttamisesta ja termeistä

Tällä sivulla on lyhyesti selostettu yleisimpiä kouluttamiseen liittyviä termejä ja niitä asioita, jotka mun mielestä ovat tärkeitä kouluttamisessa. Eri kouluttajilla on paljon erilaisia käytäntöjä. Aloitan kertomalla keskeisiä omaa toimintaani ohjaavia käytännön periaatteita, joita toteutan aina hevoskohtaamisissa.

Tavallisimpia kysymyksiä koottuna tässä: https://hevosilo.fi/useinkysyttya/

MITEN KOULUTAN HEVOSIA:

KOHTAAMISIA HEVOSEN EHDOILLA
jos mahdollista, koulutan hevosia vapaana aidatulla alueella. Tauon ajaksi poistun aidan toiselle puolelle, jotta molemmat olemme tauolla. Hevonen voi myös itse kesken työskentelyn ottaa tauon, mikäli se kokee tarvitsevansa ja osaa ottaa tauon. Jos hevosella on aiempia huonoja kokemuksia ihmisistä ja kouluttamisesta, he kuormittuvat koulutustilanteessa henkisesti ja tilannetta helpottaa se, että hevonen voi ottaa halutessaan etäisyyttä ihmiseen tai ottaa tauon.

On asioita, joita hevosen kanssa täytyy pystyä tekemään, kuten välttämättömät hoitotoimenpiteet, arjen askareet ja eläinlääkärin toimet ja niihin kannattaa hevonen aina totuttaa tai opettaa rauhassa ja mieluiten positiivisella vahvisteella. Muuten pyrin antamaan hevoselle mahdollisimman paljon valinnanvapautta siinä, mitä tehdään ja kuinka paljon. Samaan aikaan voi vaatimustasoa nostaa ja edetä oppimisessa tai vaativampiin tehtäviin. Käytän mahdollisimman vähän välineitä. Hevonen totutetaan kaikkiin käytettäviin välineisiin ja tarvittaessa siedätetään, mikäli johon välineeseen tai varusteeseen on liittynyt jännittynyt tunnetila tai kipua aiemmin. Ja jos toivotaan hevosen reagoivan jollain tietyllä tavalla varusteisiin, toivottu reaktio opetetaan hevoselle. Välineet ja varusteet valitaan hevosen, tehtävän ja turvallisuuden mukaan.

MUOKKAAMINEN ELI SHEIPPAAMINEN
Käytännössä käytän hevosen kouluttamisessa ja uuden opettamisessa eniten muokkaamista. Yleensä pyydän jotain negatiivisella vahvisteella, palkitsen toivotusta asiasta sekä paineen poistamisella että positiivisella vahvisteella. Tällöin ajan myötä negatiivinen vahviste muuttuu itseasiassa merkiksi tai pyynnöksi tehdä jotain. Aloitan palkitsemalla pienestä oikean suuntaisesta tekemisestä ja muokkaan toimintaa haluamaani suuntaan.

SIEDÄTTÄMINEN
Käytännössä hevosen kouluttamisessa on osattava siedättämistä. Hevosten kansa tulee usein vastaan erilaisia pelkoja ja jännityksiä. Tästä syystä on tunnistettava, milloin hevonen jännittyy ja koulutustilanne muuttuu siedätystilanteeksi. Jotta voidaan taas jatkaa jonkin uuden opettamista.Siedättämisestä on kysymys, kun eläin jo pelkää asiaa ja se siedätetään asteittain asiaan niin, että siitä tulee joko yhdentekevä tai jopa toivottu asia. Oleellisinta on, että siedättäminen aloitetaan pelkokynnyksen alapuolella eli niin, että eläin ei vielä pelkää tai jännittää tilanteeseen nähden mahdollisimman vähän. Joskus hevosen jännittymisen ensi merkkien tunnistaminen voi olla todella vaikeaa, koska hevoset saattavat jännittyessään vain kevyesti sulkeutua eli vaikuttaa rauhalliselta, mutta sisäisesti ovat pelko/stressitilassa.

LISÄÄ TERMEJÄ JA TAITOJA, JOIHIN ON HYVÄ TUTUSTUA

TOTUTTAMINEN

Totuttaminen tarkoittaa uuteen asiaan totuttamista, mikä kannattaa myös tehdä asteittain. Se on helpompaa kuin siedättäminen ja etenee yleensä ripeästi kunhan hevonen ei pääse säikähtämään uutta asiaa. Anna hevoselle aikaa ja tarkkaile hevosen reaktioita. Kiirehtiminen tuottaa vain enemmän korjattavaa käytöstä.

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

Kun kaksi asiaa tapahtuvat toistuvasti ja riittävän monta kertaa yhtäaikaisesti tai välittömästi peräkäanaa, eläin oppii yhdistämään ne toisiinsa. Klassisen ehdollistumisen teorian on tehnyt tunnetuksi Ivan Pavlov, joka koirakokeisaan ehdollisti koirat äänimerkkiin, joka aina kuului samaan aikaan kuin ruokaa oli tarjolla. Tätä kun toistettiin riittävän monta kertaan, jo pelkkä kellon äänen kuuleminen sai koirilla syljenerityksen alkamaan vaikka ruokaa ei ollutkaan näkyvissä (Pavlov 1927). Monessa kodissa kissat ja koirat ovat vastaavalla tavalla oppineet yhdistämään jääkaapin oven avaamisen äänen ruokaan, joten karvanaamat ilmaantuvat paikalle aina kun avaat jääkaapin oven.

OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN

Operantti ehdollistuminen tarkoittaa, että elääin oppii tekojensa seurauksista: kun tekee tietyn asian, sillä on tietty seuraus. Kun käytetään positiivista vahvistetta, seuraus on jotain mitä hevonen haluaa. Jos ihminen pitää huolta, että seuraus ei ole satunnainen eikä vaihteleva vaan aina sama, hevonen oppii hyvin nopeasti. Tämä vaikuttaa hevoseen monella tavalla:

• vähentää stressiä ja rauhoittaa (tekee ihmisen toiminnasta hevoselle ennakoitavampaa)
• aktivoi ja motivoi toimintaan
• tekee hevosen toiminnasta paremmin ennakoitavaa

ÄÄNIMERKIN KÄYTTÄMINEN

Positiivisen vahvisteen käyttäminen operantissa kouluttamisessa toteutetaan niin, että hevoselle opetetaan että äänimerkki ja (ruoka)palkinto liittyvät yhteen (klassinen ehdollistaminen). Äänimerkkiä on seurattava aina palkkio, muuten äänimerkki menettää merkityksensä. Äänimerkkiä kutsutaan ehdolliseksi vahvisteeksi.

Operantti ehdollistaminen tehdään käytännössä niin, että kun toivottu asia tapahtuu, annetaan äänimerkki ja  varsinainen palkinto seuraa käytännössä jäljessä. Hevonen oppii, että äänimerkki kuuluu silloin kun hän tekee sen asian, mistä palkinto seuraa (rapsutus, ruoka tms.). Näin ollen hevonen alkaa tehdä enemmän juuri sitä, mitä se teki äänimerkin kuultuaan. Kun tämä toistuu riittävän usein ja riittävän johdonmukaisesti, hevonen oppii, että omalla toiminnallaan se voi vaikuttaa palkinnon saamiseen. Se on operantin ehdollistamisen ydin.

STRESSITILAN HELPOTTAMINEN

Positiivisella vahvisteella koulutetuista hevosista näkyy, että kouluttamisen tapa myös vähentää hevosen stressiä ja kun koulutettu hevonen oppii miten se saa palkinnon hänellä on myös motivaatiota sekä yrittää että luottaa. Sellaiset hevoset ovat hyvinvoivia ja oppivat nopeasti uutta. Hevoset ovat oppineet oppimaan.

Stressi vähenee ilmeisesti tilanteen ennakoitavuuden ja tilanteen hallittavuuden tunteen kautta. Se ei tarkoita, että hevonen hallitsisi tilannetta yli ihmisen, mutta se oppii, että elämä ei ole satunnaisia seurauksia täynnä vaan useinmiten loogista, jonkin verran ennustettavaa. On kannattavaa yrittää ja turvallista myös pelätä.

TUNNE-EHDOLLISTUMINEN

Tunne-ehdollistuminen ja erityisesti pelkoehdollistuminen muodostuvat joskus jo yhden kokemuksen jälkeen, joten pahoja säikähtämisiä on hyvä pyrkiä välttämään ja totuttaa tai siedättää hevonen mahdollisimman moniin asioihin.  Tunneoppiminen on hevosilla voimakasta ja alkaa nopeasti myös yleistyä yhdestä ympäristöstä tai kohteesta yhä uusiin yhteyksiin.

Nopea ja voimakas pelkoehdollistuminen on lajin säilymisen kannalta välttämätöntä, mutta ihmisen kannalta monet hevosen pelot ovat hankalia tai jopa vaarallisia. Erilaiset pelot tai pelon aikaansaama ihmisen kannalta hankala käytös on usein kouluttajan paikalle kutsumisen taustalla.

Uuden opettamisessa tunne-ehdollistaminen otetaan huomioon niin, että hevoselle opetetaan uusia asioita vain rennossa mielentilassa. Jos hevonen on jännittynyt tai pelkää jotain, älä opeta sellaisella hetkellä mitään uutta.

POSITIIVINEN VAHVISTE, R+

Hevonen saa jotain haluamaansa oman toimintansa seurauksena. Äänimerkillä hevoselle kerrotaan, mistä tekemisestä palkinto on seurausta. Houkuttelu ei ole tässä tarkoitettua positiivista vahvistamista.

NEGATIIVINEN VAHVISTE, R-

Hevonen vapautuu paineesta oman toimintansa seurauksena. Paine ei tarvitse olla mitenkään kauhean epämiellyttävä asia ja aloittaessa uuden asian opettamisen negatiivisella vahvisteella voit poistaa paineen aluksi vaikka ihan painon siirrosta, mikä ensimmäisen vahvistuskertojen aikana voi olla hevoselta aluksi vahinko ja kouluttaminen etenee siitä.

Kun kouluttaminen on ollut täsmällistä, hevonen on oppinut, miten pääsee paineesta pois. Jos paineen käyttäminen on täsmällistä ja siinä ei ole yhtään ylimääräistä voimaa ja aggressiota, se on hevoselle hyvä tilanne. Pelkkä negatiivinen vahviste ei kuitenkaan vielä tuo hevoselle sitä kokemusta, miten saa jotain, mitä haluaa sillä hetkellä.

NEGATIIVINEN RANGAISTUS, P-

Negatiivinen rangaistus tarkoittaa, että hevoselta viedään palkkion mahdollisuus (yleensä hekellisesti) eli hevosen ympäristöstä poistetaan jotain, mitä hän tavoittelee ja haluaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen lakkaa hetkeksi pyytämästä hevoselta mitään tai menee kauemmaksi. Jos hevosta koulutetaan vapaana aitauksessa, ihminen voi myös mennä aitauksen ulkopuolelle, jos hevosen käytös on vahvasti ei-toivottua. Negatiivinen rangaistus on kuitenkin olemassa vain jos hevonen tietää, että ihmiseltä ylipäätään on mahdollista saada palkintoja, eli tämä rangaistuksen muoto on olemassa vain, jos käytössä on positiivinen vahviste.

POSITIIVINEN RANGAISTUS, P+

Jotain epämiellyttävää tulee tilanteeseen hevosen toiminnan seurauksena. Esimerkki voisi olla vaikkapa sähköisku aidasta. Jotta hevonen yhdistäisi, mistä ikävä asia oli seurausta, seuraus pitäisi olla aivan välitön. Yleensä se ei ole, joten hevonen voi alkaa välttelemään jotain aivan muuta asiaa kuin mitä ihminen tarkoitti.

Osa hevosista on oppinut, miten välttää aggressiivista kohtelua. Toisinaan se tarkoittaa, että ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Kun aiemmin elämässään usein rangaistuksia saanutta hevosta uudelleen koulutetaan, työskentely näiden hevosten kanssa alkaa siitä, että luodaan lisää luottamusta ottamalla rentouden tärkeimmäksi kriteeriksi kaikessa tekemisessä.

HOUKUTTELU JA SEN VAIKUTUKSET

Hevosia usein houkutellaan ruoalla esimerkiksi venytysten yhteydessä tai traileriin. Hevonen siis seuraa ruokaa, mutta tilanteeseen ei liity oppimista = kun toimin näin, siitä seuraa palkinto. Jos eläin pelkää, houkuttelu ei joko auta tai sitten se voi saada eläimen ylittämään pelkonsa myös sellaisella tavalla, mikä ei ole hyödyllistä jatkon kannalta. Eli kun eläin menee paikkoihin vaikka pelottaa, se ei välttämättä vähennä pelkoa.

MUOKKAUS ELI SHEIPPAUS

Sheippaaminen eli toiminnan muokkaaminen tarkoittaa sitä, että hevosta palkitaan pienistä askeleista kohti haluttua toimintaa. Aluksi palkittu tekeminen on sattumaa.

TOIMINNAN SAMMUTTAMINEN

Jonkin toiminnan sammuttaminen tarkoittaa sitä, että hevonen ei saa enää vahvisteita jostain sellaisesta, minkä hevonen on aiemmin kokenut palkitsevaksi kokemastaan toiminnasta. Sammuttaminen onnistuu kuitenkin vain, jos hevosen palkinnoksi kokema asia, vahviste, on ihmisen kontrolloitavissa. Siksi on toisaalta tärkeää tiedostaa, minkä hevonen kokee positiiviseksi vahvisteeksi tilanteessa. Sammuttamisessa haasteellista voi olla myös ihmisen itsensä saada itsensä ja toiset ihmiset kuriin. Jos esimerkiksi hevonen on oppinut tuuppimaan ihmisiä ruoan toivossa, se tekeminen sammuu vain jos kukaan ei koskaan anna namia tuuppimisen jälkeen. Hevosen huonojen tapojen pois opettamisessa vaikein lenkki usein on ihmisen toiminnan muuttaminen.

POIMIMINEN

Hevosen kouluttamisessa hyvin harvoin käytän toiminnan poimimista. Tämä tarkoittaa sitä, että odottaa hevosen tekevän sattumalta jotain täysin vaikuttamatta tapahtumien kulkuun ja palkita siitä. Toki joskus saatan poimia jonkun satunnaisesti tapahtuvan asian, jonka koen käteväksi, mutta jos koulutus perustuisi siihen, saisi aika kauan odotella asioita tapahtuvaksi ja hevonen kerkiää turhautua yleensä melkoisesti. Kuten ihminenkin.

Lisää tekstiä tulossa seuraavista aiheista:

TURHAUTUMINEN

TARJOAMINEN JA ÄRSYKEKONTROLLI