Ruokapalkinto osana hevosen arkea

POSITIIVINEN VAHVISTE OSANA HEVOSEN ARKEA

Käytä positiivista vahvistetta eli palkitse hevosta siitä käytöksestä, mitä haluat lisää. Positiivinen vahviste tarkoittaa jotain, mitä eläin tavoittelee kulloisessakin hetkessä. Kouluttamisessa ja arjessa ruoka on hevosella käytetyin positiivinen vahviste, koska sitä voi annostella tiuhaan ja se on ihmisen hallinnassa. Jos hevosesta tulee levoton tai ottaa ruokaa liian ahnaasti, se johtuu yleensä turhautumisesta.

Jos ruokapalkkio ei kelpaa, on todennäköistä, että hevosta jännittää tai jokin muu asia ympäristössä olisi mieluisampi positiivinen vahviste. Positiivinen vahviste voi vaihdella tilannekohtaisesti, joten mieti mitä vahvisteita tilanteessa voi hevosen näkökulmasta olla tarjolla.

ANNA HEINÄÄ ENNEN RUOKAPALKINNOLLA KOULUTTAMISTA

Anna heinää ennen kuin aloitat kouluttamisen ruokapalkinnolla. Nälkäisenä on vaikea keskittyä. Myös tauolla kannattaa olla heinää tarjolla, etenkin jos ruokapalkinnon käyttäminen kouluttamisessa on hevoselle uusi asia. Taukoheinän käyttö ennaltaehkäisee myös turhautumista. Hevonen turhautuu herkästi, jos ruokapalkintoa ei tule riittävän tiuhaan (vahvistetiheys) tai hevoselle on epäselvää mistä käytöksestä ruokaa saa (kriteeri).

OTA ÄÄNIMERKKI KÄYTTÖÖN

Kun käytät ruokapalkintoa, ota käyttöön palkkamerkki eli ehdollinen vahviste. Se ajoittaa hevoselle käytöksen, josta palkkio on tulossa. Hevonen on nopea oppimaan sen, mitä teki sillä hetkellä, kun äänimerkki kuului. Jos ajoituksesi on vähänkään pielessä, hevonen oppii eri asian kuin tarkoitit.

Valitse äänimerkiksi lyhyt, suulla tehtävä napakka ääni. Äänimerkiksi käy esimerkiksi lyhyt sana kuten ”Jes, Piip, Jep”, jonka kuultuaan hevonen saa aina palkkion.

Tärkeintä on, että et käytä samaa sanaa tai ääntä yleisesti puhuessasi, jottei hevonen luule sitä merkkiäänekseen, muttei saakaan palkintoa. Jos hevonen kuulee merkkiäänen saamatta palkintoa, se ensin turhautuu, kun palkkiota ei tulekaan, ja lopuksi sana voi menettää merkityksensä. Suulla tehtävä merkkiääni korvaa naksutinlaiteen ja on kätevää, kun molemmat kädet pysyvät vapaina.

TUNNE TUNNE-EHDOLLISTUMINEN

Tunnetila, ja sen muutokset, on tärkein koulutustilanteessa tarkkailtava asia, koska tunnetila opitaan osaksi suoritusta. Jos haluat, että hevonen tekee asiaa rennossa tunnetilassa jatkossakin, älä opeta uutta asiaa jännittyneelle hevoselle. Tässä auttaa jännittämisen ensi merkkien tunnistamisen opettelu. Jännittäminen näkyy ilmeissä, silmissä ja kehon asennossa ennen kuin hevonen reagoi hyvin näkyvästi. Tämän tunnistaminen ja siihen reagointi on avainasemassa tunnetilaan vaikuttamisessa.

Jännittävässä tilanteessa tuttu tehtävä, joka on opetettu rennossa mielentilassa, voi auttaa laukaisemaan jännityksen.

Hevosen tapa ottaa ruokaa kädestä on tärkeää informaatiota siitä, mikä on hevosen tunnetila. Jos hevonen on stressaantunut, kipeä tai turhautunut, tapa ottaa ruokaa voi olla kiihtynyt ja usein ihmisen sormille vaarallinen. Tee silloin jokin muutos koulutustilanteessa:

• Tarkista onko paikka sopiva
• Helpota tehtävää, eli laske vaatimustasoa (kriteeriä), jolloin pääset palkitsemaan tiheämmin, eli vahvistetiheys kasvaa
• Tee jokin muu muutos, jotta hevonen rentoutuu.

VALITSE PAIKKA HUOLELLISESTI

Kiinnitä huomiota kouluttamisen kokonaisuuteen, eli paikkaan, kavereiden läsnäoloon/poissaoloon, tai jonkin jännittävän asian esiintymiseen ympäristössä. Jos hevonen jännittyy kentällä tai maneesissa, kouluttaminen aloitetaan jossain muussa paikassa, jossa hevonen kokee olonsa turvalliseksi ja on rento. Jännittäviin paikkoihin tutustutaan ja siedätetään erikseen vähitellen.

VAHVISTE – MIKÄ SE ON?

Vahviste tarkoittaa mitä tahansa mikä vahvistaa käytöstä. Ihmisellä kehu ja kiitos yleensä lisää kehuttua käytöstä, mutta hevonen tarvitsee jotain muuta. Yleisimmin käytössä olevat vahvisteet ovat ruokapalkka (positiivinen vahviste) sekä paineen poisto (negatiivinen vahviste). Varmista, että käytät positiivisena vahvisteena jotain sellaista, jonka eteen hevonen on valmis näkemään vaivaa.

Rapsutus toimii positiivisena vahvisteena joissakin tilanteissa, mutta pitää varmistaa, että rapsutus on tasoa ”ylähuuli tötteröllä”, ennen kuin voit luotettavasti pitää sitä positiivisena vahvisteena. Ruokapalkkana voi hyvin olla hevosen omaa rehua tai esimerkiksi hammasystävällistä porkkanaa.

TOIMINTAMALLIN OPPIMINEN TÄRKEINTÄ

Opeta hevoselle toimintamalli, jonka myötä hevonen oppii oman toimintansa ja ruokapalkan välisen yhteyden. Kun eläin oivaltaa itse tienaavansa herkun itselleen, se tuo hevoselle ennakoitavuutta, hallinnan tunnetta ja valinnan mahdollisuuksia. Ennakoitavuus ja hallinnan tunne ovat hevoselle, kuten ihmisellekin, merkittäviä hyvinvointia lisääviä ja samalla stressiä laskevia tekijöitä.

Jotta opitut käytökset pysyvät yllä, ruokapalkintoa ei jätetä missään vaiheessa kokonaan pois, vaan tutuistakin asioista palkitaan satunnaisesti. Kun ruokapalkinto on pysyvästi osa hevosen arkea, hevonen suhtautuu siihen yleensä rauhallisemmin, kuin jos käyttäisit sitä vain joitain asioita harjoitellessasi.

POSITIIVISEN VAHVISTEEN KÄYTTÖÖNOTTO – MIKÄ MUUTTUU?

Eläin, jota koulutetaan positiivisesti vahvistamalla, on yleisesti optimistisempi, koska on oppinut, että kokeilemalla saa palkkiota. Toisaalta taas eläin, jota koulutetaan rankaisukeskeisesti, on pessimistisempi.

Kun otat positiivisen vahvisteen systemaattisesti käyttöön, keskity etsimään onnistumisia, joista voit palkita. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei käytännössä aina ole; on helpompi huomata asiat, mitä ei halua, kuin määritellä mitä haluaa. Ja kun huomaat halutun käytöksen, palkitse siitä positiivisella vahvisteella.

PAINEEN POISTO ELI NEGATIIVINEN VAHVISTE

Negatiivinen vahviste tarkoittaa sitä hetkeä, kun paine kevenee tai lakkaa. Paine ja paineen poisto on aina mukana elämässä, eikä se poistu positiivisen vahvisteen käyttöönoton mukana. Negatiivinen vahviste on mukana esimerkiksi, jos kosket hevosta toivoen, että hevonen siirtyy, ja lasket paineen pois heti kun hevonen liikkuu. Tässäkin on tärkeää kevyen paineen käyttö hevosta säikyttämättä.

Lisää mukaan positiivinen vahviste niin, että samalla hetkellä, kun poistat paineen, annat äänimerkin ja sen jälkeen ruokapalkinnon. Negatiivisen vahvisteen luonne voi muuttua, kun siihen yhdistää positiivisen vahvisteen ja lopulta paineesta voi tullakin vihje tai pyyntö. Positiivisen vahvisteen käyttö muuttaa merkittävästi hevosen suhtautumista tilanteeseen.

MISTÄ ALOITTAA?

Mieti selkeä tavoitekäytös, johon pyrit, ja pilko se niin pieniksi askeliksi (kriteeri) tai vaiheiksi kohti tavoitekäytöstä. Tärkeintä on, että pääset palkitsemaan hevosta mahdollisimman tiuhaan (vahvistetiheys). Mitä tiheämmin pääset palkitsemaan hevosta asettamastasi kriteeristä, sitä nopeammin voit nostaa vaatimustasoa ja siirtyä seuraavaan kriteeriin kohti tavoitetta. Jos palkitset liian harvoin, hevonen voi turhautua ja saattaa oppia jotain aivan muuta, kuin sinulla oli mielessä. Helposti jotain haitallista tai vaarallista. Pyri palkitsemaan alle 10 sekunnin välein. Jos hevonen turhautuu, voi olla tarpeen palkita jopa 5 sekunnin välein.

VINKKEJÄ TURVALLISUUTEEN JA HAMUAMISEN VÄLTTÄMISEEN

Jotta hevonen ei hamua tai tuupi ruokapalkkaa käytettäessä, opeta hevonen odottamaan palkintoa pysymällä paikoillaan. Hevonen oppii tämän, jos viet aina ruoan hevoselle, sen sijaan, että hevonen hakee ruoan sinulta. Tämän opettaminen edellyttää, että liikut äänimerkin ja ruokapalkinnon antamisen välissä hevosen pään lähelle, ja kaivat palkinnon taskusta vasta siinä. Anna ruokapalkinto etäällä omasta kehostasi, muuten hevonen luulee, että haluat hevosen pään lähelle kehoasi.

TAVALLISIMMAT SUDENKUOPAT

Väärä ajoitus

Jos äänimerkin ajoitus menee vähänkin pieleen, lisääntyy eri käytös kuin oli tavoitteena. Tarkista tällöin, että annat äänimerkkisi juuri oikealla hetkellä. Tämä vaati vähän ennakointia, mikä voi joskus osua väärin, mutta opit lukemaan tilannetta harjoituksen myötä tarkemmin.

Liian korkea vaatimustaso (kriteeri)

Jos et pääse palkitsemaan tiuhaan, sinulla on liian korkea vaatimustaso eli asettamasi kriteeri on liian vaikea. Tunnista toiminta, joka on halutun käytöksen esiaste, tai edellytys, ja palkitse siitä. Nosta kriteeriä pikkuhiljaa oppimisen tahdissa. Älä jää kuitenkaan liian pitkäksi aikaa toistamaan kriteeriä, jonka hevonen jo osaa. Kun käytös sujuu, nosta vaatimustasoa vähän kerrallaan.

Vahvistetiheys: vältä turhautuminen

Liian harvoin tuleva palkinto turhauttaa hevosta ja käytös voi olla levotonta tai vaarallista. Varsinkin uuden asian kouluttamisen alussa palkan pitää tulla tiheästi, jotta hevonen oppii toimintamallin ja luottaa siihen. Luottamuksen kasvaessa toimintamallia kohtaan koulutuksen edetessä myös maltti ja kärsivällisyys kasvavat.

Haitallinen ketjuttaminen

Haitallinen ketju syntyy helposti, jos toistuvasti palkitset oikeasta käytöksestä vasta sen jälkeen, kun ensin on tapahtunut jokin ei-toivottu käytös. Palkitse oikeasta käytöksestä ennen kuin ei-toivottua käytöstä esiintyy. Jos toivottua käytöstä ei esiinny ollenkaan, suunnittele koulutustilanne uusiksi (mm. paikka, kriteeri, vahvistetiheys). Aloita pienestä, jotta pääset palkitsemaan toivotusta käytöksestä.

Hyvä kouluttaminen voi olla tylsän näköistä, mutta tehokasta, koska koulutustilanteessa ei haluta nähdä väärän käytöksen laukeavan lainkaan. Näin vältetään ei-toivottu tunnetila ja haitallinen ketjuttaminen.

MITÄ TARKOITTAA, ETTÄ VÄÄRÄÄN EI REAGOIDA

Ota kouluttamisen periaatteeksi, että oikeasta palkitaan ja epäonnistumiset ohitetaan. Mikäli epäonnistuminen on sellainen, että se tuottaa vaaraa hevoselle tai ihmiselle, tilanne on liian vaikea ja sitä on helpotettava. Vaarallinen käytös toki tarvittaessa keskeytetään, mutta heti sen jälkeen tulee muuttaa asioita niin, ettei sitä enää esiinny. Kouluttamisen tarkoitus on opettaa hevoselle ihmisen määrittelemä toimintatapa. Luo sellainen ympäristö ja tilanne, missä hevonen onnistuu. Vastuu hevosen onnistumisesta on aina ihmisellä.

Hyviä hetkiä hevosystäväsi kanssa!