Kysy hevoselta

Miten kysytään hevoselta?

Hevosen tulkitseminen ei ole aina helppoa, mutta hevonen kertoo kyllä olemuksellaan, ilmeillään ja toiminnallaan jos häntä pelottaa tai on kipuja. Kun tutustuu hevoseen eläimenä ja kuhunkin yksilöön yksilönä, oppii lukemaan hevosta, sen tunnetilaa ja mielipiteitä tilanteista koko ajan paremmin ja paremmin. Rauhoittelevien eleiden ja sulkeutumisen tunnistaminen vie jo pitkälle. Hevosen kasvojen ilmeistä näkee sekä pelon että kivun.

Lähden siitä, että tarkkailen hevosta aina sillä silmällä, onko se mielellään mukana tekemisessä ja miltä siitä tekeminen tuntuu. Ja otan sen huomioon. En tee asioita, mitkä hevosta pelottavat vaan siedätän pelon pois. Jos hevonen vaikuttaa vastahakoiselta, selvitän onko sillä kipuja tai jännityksiä entisestä elämästään. Hevonen voi vältellä ratsastettavaksi tulemista jo epäsopivan satulan takia. Lähtökohtaisesti en tee asioita, mitä hevonen ei halua tehdä.

Tavoitteena on kuitenkin myös laajentaa mukavuusaluetta ja sitä teen pikkuhiljaa, kuitenkin enimmäkseen mukavuusalueella työskennellen. Siinä kohtaa on keskeistä tunnistaa jännittymisen ensi merkit.

Kuvassa näkyy hevosen tunnetilan muutoksia, rauhoittelevia eleitä ja se raja, minkä tunnistaminen on kouluttamisen ja siedättämisen kannalta oleellisin.

Voiko aina kysyä hevosen mielipidettä?

On olemassa tilanteita, missä hevosen terveyden, turvallisuuden, ihmisen turvallisuuden tai muun välttämättömän syyn takia jokin asia tai hoitotoimenpide on tarpeen saada tehdyksi vaikka hevonen ei sitä valintaa tekisi. Niissäkin tilanteissa auttaa se työ, mitä teemme silloin kun voimme valita. Mitä enemmän hevonen tulee kuulluksi arjessaan, sitä helpompi häntä on hoitaa myös silloin, kun ei ole vaihtoehtoja. Voi kuulostaa paradoksaaliselta, mutta käytäntö on osoittanut tämän todeksi. Ihmiseen luottava hevonen kyllä sietää satunnaisesti myös epämukavuutta, kun hänen kokemusmaailmassaan suurin osa kohtaamisista on hevosta kuuntelevia.

Voinko varautua yllätyksellisiin tilanteisiin?

Kyllä voi ja kannattaakin. Hevonen kannattaa totuttaa esimerkiksi tiukkaan kiinnipitelyyn, kiinni sitomiseen, jalan pitelyyn, pään pitelyyn yms. asioihin, joita eläinlääkärin kanssa tai muuten äkillisissä tilanteissa voi tulla eteen. Kun näitä joskus tapahtuu arjen keskellä, ne eivät säikäytä niin kovasti silloin kun on tosi kyseessä.

Hyvä tapa tottuttaa esim. riimusta kiinni pitelyyn tarkoituksena pitää hevosen päätä paikoillaan, on:

• ottaa tiukka ote riimusta
• löysätä ja samalla äänimerkki
• palkata porkkanalla

Samalla tyylillä voit harjoitella muitakin asioita. Jos hevonen reagoi tähän, tee pienemmin. Tee niin pienesti ja lyhyesti, että hevonen ei reagoi, mutta tottuu asiaan. Asian edetessä voit pikkuhiljaa lisätä kestoa.

Milloin hevosen ”on pakko”?

Ratsastaminen, valmennus tai kisat eivät ole hevoselle pakollisia asioita vaikka hevonen olisi niitä varten hankittukin. Ihmisen vastuulla on tehdä näistä asioista hevoselle henkisesti niin turvallisia, että hevonen tekee niitä mielellään. Positiivisen vahvisteen käyttäminen (esim. ruokapalkinto) on paras apu kaikessa kouluttamisessa ja siedättämisessä.

www.hevosilo.fi